”Tappouhkauksia, veitsien käyttöä, kuristamista, nyrkiniskuja ja potkimista…” Monikultturistinen raiskausaalto on tuonut aivan uutta värinää ja jänniä pikantteja sävyjä Norjan aiemmin niin vaisuun ja värittömään raiskauskulttuuriin. Ks. Norjan television raportti (4.10.2010).
Stavangerissa, Norjan neljänneksi suurimmassa kaupungissa, 90 % raiskaajista on ”vähemmistön edustajia” (Document.no 9.1.2012). Musliminaisia raiskataan, koska nämä eivät uskalla ilmoittaa asiasta poliisille peläten perheensä kunnianmenetysreaktiota. Lisäksi islamin lain mukaan raiskauksen todistajaksi tarvitaan neljä miestä (Koraani 24:13); muussa tapauksessa uhri itse voi joutua syytetyksi aviorikoksesta tai esiaviollisesta seksistä. Ei-musliminaisia puolestaan raiskataan, koska se on uskonnollinen oikeus, jonka Allah on suonut jihadia eli ”uskonkilvoittelua” harjoittaville muslimimiehille.
Poliisin laatiman raportin mukaan vuonna 2010 Oslossa tapahtui 186 raikausta, joista 86 on luokiteltu väkivaltaisten raiskausten kategoriaan. Näistä 83 tapauksessa uhri kykeni tunnistamaan raiskaajan ulkonäöltä ja joka ainoassa näistä tapauksista uhri kuvasi raiskaajan olleen ”ulkonäöltään ei-länsimaalainen”. Kuten Gil Ronen Israel National Newsistä (23.6.2011) toteaa, tällä kiertoilmauksella viitataan Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta peräisin oleviin muslimimaahanmuuttajiin.
Yhdeksän kymmenestä raiskauksen uhrista on syntyperältään norjalainen, ja monet norjalaisnaiset ovatkin alkaneet värjätä hiuksiaan mustiksi ja kulkemaan ryhmissä, kuten yllä olevassa CBN:n raportissa vuoden 2011 kesältä todetaan. Luonnollisesti paras suoja olisi kääntyä islamiin ja hunnuttautua. Islam antaa länsimaisille naisille aivan uutta valinnanvapautta (lue lisää: Huntu vai huora?).
